Nyt kun sain aikaiseksi tehty Temareefa arabiansille ihan oman blogin, voinkin päivitellä tänne mitä kaikkea älyvapaata toimintaa tallilla oikein tapahtuu. Pari päivää sitten on tallille tallustellut läjä uusia maastoratsu ja western lupauksia. Stajnia Trzebielinosta tuli kolme ihanaa puolanarabivarsaa, Shadiyasta tuli yksi suloinen egyptiläinen arabivauva ja al Najyasta tupsahti tallille maailman suloisin pieni domestic varsa. Näitä kaikkia pitäisi alkaa kouluttaa ja huh mikä urakka siitä tuleekaan! Osa nuorisosta on varsin kovapäistä porukkaa, mutta onneksi tätä tasoittaa muutama vähän rennompi kaveri.
Alisha al Shadiya, eli tutummin Alli on mustankimo egyptinarabi joka on tullut tallilla tunnetuksi ketteryydestään. Kasvattaja kuvaili tätä pikkutammaa lupaavaksi esteille ja laukkaan, mutta kunnon koulutuksella myös mukavaksi westernratsuksi. Meillä onkin tavoitteena kisata western puolella trailissa ja matkaratsuna sen on määrä kahmia ruusukkeita 60 kilometrin nopeusluokissa. Tähän mennessä koulutusten kanssa se on päättänyt karauttaa karkuun yhden jos toisenkin kerran ja kun tallilaiset ovat sitä koittaneet saada kiinni, on tamma näyttänyt tämän ketterän puolensa. Se luikkii mistä tahansa kolosta karkuun ja on kyllä kerran jo onnistunut itseään vähän telomaan. Onneksi ei mitään vakavampaa. Pieni naarmu takasessa sai tamman pariksi päiväksi rauhoittumaan, mutta ei aikaakaan kun se jo taas aiheutta taluttajalleen harmaita hiuksia loikkimalla välillä vähän sinne sun tänne.
Eligia z Trze, tutummin Rita on yksi näistä Stajnia Trzebielinon kasvateista. Eli siis puolalaista sukulinjaa edustava ruunikko tamma. Sen valloittava katse on jo harhauttanut muutamat tallilla kävijät. Rita näyttää kaunista piirrolla varustettua turpaansa karsinan ovelta ja näyttää rennon lupsakalta tammalta. Kun katsoja erehtyy liian lähelle, ei hän osaa odottaa kohta käsivarressaan tuntuvia hampaita. Emme tiedä miksi Rita näykkii ihmisiä. Lähinnä tuntuu, että se tekee sitä kiusallaan. Napakan hoitajan kanssa se on oppinut jo vähän käyttäytymään vaikka edelleen meillä on välillä kädet mustelmilla. Koulutus on sujunut vähän tyylillä kaksi askelta eteen, yksi taakse. Rita on hyvin herkkä kaikelle vaikka ei mitään pelkääkään. Sen kanssa pitää olla selvä pyynnöissä ja muistaa palkita täsmälleen oikealla hetkellä. Ritan keho on todella hyvänmallinen ja lihaksia tuntuu löytyvän, joten kaavailemme tästä tammasta vähintään 80 kilometrin matkaratsua.
Przemysław z Trze, nimi jota kaikki joutuvat pari kertaa toistamaan ennen kuin saavat sen oikein. Helpommin tämä kyseinen puolanarabiori tunnetaan lempinimellä Ami. Vähän höslä, mutta ihmisten suhteen kärsivällinen ori on ihana kärpäskimo. Orimaisia piirteitä löytyy tietysti, mutta yllättävän näppärä hevonen maastakäsin. Ami antaa yllättävän paljon anteeksi ihmisen toilailuja. Se saattaa välillä sännätä äkisti johonkin suuntaan säikähdettyään jotain, mutta aika pian rauhoittuu. Koulutus on sujunut kaikkein nopeiten näiden kaikkien nuorikkojen kesken. Ami tajuaa varsin pian mitä siltä pyydetään, mutta tietysti vielä on vähän petraamisen varaa tietyissä asioissa. Koulutus ja treenaus olisi tarkoitus viedä peräti 160 kilometrin mestaruustasolle, koska kapasiteettia ainakin löytyy.
Mścisław z Trze, toinen nimi jota vain harva saa ensimmäisellä kerralla oikein. Mikonakin tunnettu oripoika menee aina satalasissa oli kyse mistä tahansa. Se ei pahemmin pelkää mitään, mutta sillä vain on energiaa kuin duracell pupussa! Koulutus onkin ollut vähän hankalaa tämän orin kanssa, mutta ollaan me jonnekin päästy. Tämä puolanarabi on kolmas Stajnia Trzebielinon kasvatti tallissani ja tarkoituksena olisi alkaa kisaamaan 120 kilometrin nopeusluokissa. Selkään ollaan jo pari kertaa päästy, mutta sieltä ollaan tultu aika pian pois, jotta kokemus pysyisi miellyttävänä tälle ylienergiselle nuorikolle. Maastakäsin hyvin hankala käsitellä, mutta tätä onkin tarkoitus saada petrattua sen verran, että normaalit toimenpiteet kuten kengitys ja eläinlääkäritarkastukset helpottuisivat. Kyllä Mikosta vielä kelpo ratsu saadaan!
Khalisah Amal al Najya, viimeinen muttei suinkaan vähäisin. Tutumpi kutsumanimi tammalle on Hali ja se kuvaakin varsin hyvin neidin olemusta. Uskomattoman kaunsi ja siro tummanruunikko on valloittanut koko talliväen sydämen jo astuessaan ensimmäistä kertaa tallipihaan. Vähän arka, mutta äärettömän ihmisrakas Hali toimii kuin unelma. Sen kanssa kun tekee asian rauhallisesti, sujuu kaikki kuin tanssi. Selkään ollaan päästy jo muutamaan otteeseen ja taluttajan kanssa ratsastettu pari kierrosta kentän ympäri. Hali otti asian vähän ujosti, mutta ei kuitenkaan tehnyt mitään ihmeellistä. Vähän se ensin jännitti itseään, mutta lähti kuitenkin heti liikkeelle, kun pyydettiin. Se kuunteli selässä olevaa ja vilkuili sivusilmällä. Tästä tulee vielä hieno ratsu 120 kilometrin nopeusluokkiin, kunhan luottamus saadaan luotua täydelliseksi.
Tuossa nyt tuli esiteltyä tallin uutukaiset lapsoset. Näiden ja muidenkin tallilaisten elämää pääset seuraamaan tarkkailemalla tätä blogia.
Paulo L.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti